Lukeminen on monelle suomalaiselle tärkeä harrastus, joten erilaisia kriitikoiden laatimia kirjallisuuslistoja seurataan yleensä aktiivisesti lukupiireissä. Vuosi 2015 oli hyvä kirjavuosi. Paljon erinomaista uutta kirjallisuutta julkaistiin niin suomalaisen kaunokirjallisuuden kuin tietokirjojenkin saralla. Myös muutama uusi kirjailija julkaisi ensiteoksensa ja osoitti kykynsä tekstien taitajana, ja mielikuvituksen rikastuttajana. Yksi vuoden luetuimmista kirjoista on Finlandia-palkinnon saanut ”Oneiron”, joka on Laura Lindstedtin toinen julkaistu teos. Ilkka Remeksen ”Jäätyvä helvetti” on sekin yksi vuoden 2015 menestyneimmistä teoksista. Eikä ihme, onhan se taattua Remestä, joka pitää otteessaan kirjan alkumetreiltä aina lopputeksteihin saakka. Paljon mediatilaa sai myös Jenni Pääskysaaren teos ”Tyttö, sinä olet…”, joka on voimakirja kaikille nuorille tytöille.
High angle view of stack of books with eyeglasses resting on top
Kriitikoiden ylistämät vuoden 2015 kirjat
Helsingin Sanomien kriitikot ovat jälleen listanneet vuoden 2015 parhaat kirjat. Listalta löytyvät parhaat kotimaiset kirjat, parhaat suomeksi käännetyt kirjat, parhaat tietokirjat sekä parhaat lasten- ja nuorten kirjat. Laura Lindstedtin ”Oneiron” komeilee kriitikoidenkin kotimaisen kirjallisuuden listalla. Myös Katja Ketun särmikäs kirja ”Yöperhonen” saa kriitikoilta ylistystä. Ei liene lainkaan ihme, että Sofi Oksasen ”Norma” nostetaan yhdeksi vuoden 2015 parhaista kirjoista myös HS:n kriitikoiden listalla. Onhan Oksanen osoittanut kykynsä jo aiempien maailmanlaajuista menestystä niittäneiden teostensa myötä. Käännetystä kaunokirjallisuudesta parhaimmiksi nähdään mm. menestyskirjaili Anthony Doerrin teos ”Kaikki se valo, jota emme näe” sekä Ian McEwanin ”Lapsen oikeus”. Alice Munron ”Nuoruudenystävä” on kieltämättä herkullinen ja loistava novellikokoelma, joka on eittämättä ansainnut kiitosta myös kriitikoiden toimesta. Tietokirjallisuuden saralta HS:n kriitikot nostavat esiin Veikko Erkkilän ja Pekka Iivarin teoksen ”Jätetyt kodit, tuhotut sillat. Lapin sodan monta historiaa”. Se on historiallinen teos Lapista jatkosodan aikaan. Lasten- ja nuorten kirjoista ylistetään mm. Anu Holopaisen ”Ihonalaiset” kirjaa, joka on suunnattu nuorille. Se on jäätävä kuva tulevaisuudesta.
Finlandia, Finlandia Junior ja Tieto-Finlandia palkitut 2015
Finlandia-palkinnon jakaa Suomen Kirjasäätiö ansiokkaasta suomalaisesta romaanista. Palkinnon arvo on 30 000 euroa. Kolmijäsenin valintalautakunta valitsee vähintään kolme ja enintään kuusi ehdokasta palkinnon saajaksi, joista Suomen Kirjasäätiön nimeämä henkilö valitsee palkinnon saajan. Tieto-Finland on puolestaan Suomen Kirjasäätiö tunnustus suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle. Palkinnon suuruus ja voittajan valinta ovat kuten Finlandia-palkinnossakin. Finlandia Junior on nimensä mukaisesti tunnustus ansiokkaalle lasten- ja nuortenkirjalle, ja sen suuruus ja valinta tehdään, kuten Finlandia- ja Tieto-palkinnoissa. Vuoden 2015 Finlandia palkinnon sai Laura Lindstedtin ”Oneiron”. Voittajan valitsi laulaja Hector. Oneiron on kunnianhimoinen teos, jossa yhdistyvät niin runous, näytelmä kuin luentokin. Se on sykähdyttävä tarina seitsemän naisen kohtaloista. Suomen Viron instituutin johtaja Anu Laitila sai puolestaan kunnian valita tärkeän Finlandia Junior palkinnon saaja. Palkinnon sai Nadja Sumasen teos ”Rambo”. ”Rambo” on monella tapaa merkittävä teos, jossa yhdistyvät nuoruuteen liittyvät tärkeät kysymykset, epävarmuus ja levottomuus. Tieto-Finlandia voittajan valitsi toimittaja Arto Nyberg. Voittajaksi hän valitsi Tapio Tammisen teoksen ”Kansankodin pimeämpi puoli”. Siinä käsitellään Ruotsin äärioikeistoilaisuuden jauusnationalismin taustoja.