Finlandia-palkinto 2015

Finlandia-palkinto on Suomessa vuosittain jaettava arvostettu kirjallisuuspalkinto. Vuonna 2015 siitä oli kisaamassa kuusi teosta. Suomen kirjasäätiön nimittämä esiraati valitsi palkinnosta kisaamaan vuonna 2015 seuraavat ehdokkaat: Selja Ahavan Taivaalta tippuvat asiat, Kari Hotakaisen Henkireikä, Pertti Lassilan Armain aika, Laura Lindstedtin Oneiron, Markku Pääskysen Sielut sekä Panu Rajalan Intoilija. Kaikki kandidaatit olivat kielellisesti ja kerronnallisesti ansioituneita teoksia, mutta voittajaksi tästä kirjojen kermasta muusikko Heikki ”Hector” Harma valitsi Laura Lindstedtin Oneiron-teoksen. Harma tunnustaa valinnan olleen lopulta helppo. Hector perusteli valintaansa romaanin nerokkaalla kerronnalla: kirja uudistaa romaanin muotoa ja rakennetta, mutta on silti lukijaystävällinen. Oneiron on vuonna 1976 syntyneen kajaanislaissyntyisen Lindstedtin toinen romaani. Finlandia-palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

laura Lindstedt

laura Lindstedtin

Laura Lindstedtin Oneiron

Finlandia-palkinnon saavat kirjat ovat epäilemättä hyviä. Mikä sitten tekee Laura Lindstedtin Oneiron-teoksesta voittajan? Oneironin on kerrottu uudistavan romaanin rakennetta. Oneiron on kielellisesti ja rakenteeltaan kiehtova, mutta se ei silti ole liian vaikeaselkoinen, vaan teos on mukaansatempaava ja lukijaystävällinen. Oneironia on myös kehuttu rohkeaksi mielikuvituksellisuudessaan. Oneironissa kietotuvat yhteen seitsemän naisen tarinat. Naiset ovat kukin eri maailmankolkista kotoisin – amerikkalaisesta Venäjän kautta Senegaliin. Lindstedt kertoo tarinat houkuttelevasti ja kuljettaa lukijan matkalle eri kulttuureihin ja maailmoihin. Tarinat seikkailevat moniäänisesti, jokaisen naisen käydessä keskustelua omalla kielellään. Tarina on kerroksellinen ja monitasoinen. Naiset elävät ikään kuin kuoleman jälkeistä välitilan aikaa, josta heidän ainoa pakokeinonsa on tarinat. Aikaa tuossa tilassa ei ole sellaisena, kuin me sen tunnemme. Oneroinin on kiitelty leikittelevän ansiokkaasti eri tyylilajien välillä – siinä seikkaillaan satujen, näytelmien ja runouden maailmassa, mutta myös luennoivat ja esseistinen tyyli on läsnä. Finlandia-palkinnon valitsija Heikki ”Hectori” Harma kertoo teoksen olevan niin uskottavan uskomaton, että hän jo epäili tarinoiden olevan oikeasti totta. Oneiron on herättänyt runsaasti mielenkiintoa ja sitä on kiitelty nimenomaan sen romaanin muotoa uudistavasta voimasta.

Lindstedt antaa palaa

Finlandia-palkinnon vuonna 2015 voittanut Laura Lindstedt ei ole ollut otsikoissa ainoastaan kirjallisten ansioidensa puolesta, vaan hän on noussut julkisuuteen myös Suomen tämän hetkisen hallituksen politiikan ruotijana. Kun Lindstedt piti kiitospuhetta Finlandia-palkinnostaan, hän ei tyytynyt kiittelemään raatia tai valitsijaa vaan alkoi puhumaan näkemistään epäkohdista maailmassa. Suomen tilanne on kieltämättä hankala – niin taloudellinen lama kuin pakolaiskriisi koettelevat yhteiskuntaa ja päättäjiä. Lindstedt ei voinut jättää näitä asioita huomiotta, vaan halusi käyttää viisiminuuttisensa julkisuudessa tuodakseen oman mielipiteensä esiin. Hän torui tilanteen olevan niin paha, että keskustelukulttuuri Suomessa on äitynyt aggressiiviseksi vihapuheeksi, jossa heitellään polttopulloja. Hän haukkui hallituksen politiikan murentavan turvallisuudentunnetta. Osansa saivat myös uusliberaalit arvot, veroparatiisihuijarit, luokkayhteiskunnan uhka sekä koulutuksen, sivistyksen ja tieteen alasajo. Kieltämättä Lindstedt hyökkäsi kovasanaisesti mutta oikeamielisesti epäkohtia vastaan. Hattua voi nostaa taiteilijalle, joka rohkenee käyttää arvostetun palkinnon kiitospuheen tällaisten synkkyyksien osoittamiseen. Lindstedt on julkisuudessa päässyt kuitenkin onneksi puhumaan enemmän kirjailijan urastaan ja ansioistaan sillä saralla, vaikka poliittista tilannetta kritisoiva puhe nousikin otsikoihin. Lindstedt on ansainnut paikkansa Suomen kirjallisella kentällä romaanillaan Oneiron, jota hän kirjoitti kahdeksan vuotta. Jäämme innolla odottavaan seuraavaa teosta.

litepress