Lukeminen on harrastus, jonka voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa. Monet lukevat jo pienestä pitäen, ja kodilla ja perheellä onkin yllättävänkin suuri rooli siinä, innostuuko lapsi lukemisesta. Kaikki lapset eivät välttämättä nauti itse lukemisesta, mutta suurin osa nauttii ainakin siitä, kun heille luetaan tarinoita ja satuja ääneen, ja he saavat katsella kuvia. Lempeä lukuhetki vaikka iltapalan ääressä tai ennen nukkumaanmenoa tuo paljon iloa lapselle. Lukeminen ja tarinoiden kuuntelu opettaa lapselle myös vuorovaikutustaitoja, kun hän kuuntelee lukijaa. Lapsi oppii myös eläytymään myötätuntoisesti tarinan henkilöihin ja tilanteisiin. Moniin tarinoihin sisältyy opetus, mutta empatian kehittymiseen tarvitaan myös eläytymisen taitoa ja mielikuvitusta, jota lapsilta ei puutu. Itse olen lukenut pienestä pitäen, ja kannustan jokaista aloittamaan lukemisharrastuksen. Olisin monta kuviteltua kokemusta köyhempi ilman lukutaitoa ja -harrastusta.
Lukutaito kannattaa opetella
Vaatii työtä, jotta lapsi oppii lukemaan. Jotta voisi vanhempana kahmia romaaneja Sinuhe egyptiläisestä Oneironiin, tulee aloittaa jostain paljon yksinkertaisemmasta. Yleensä kirjallisuuteen tutustutaankin aluksi vain katselemalla kuvia. Pikkuhiljaa kuvien yhteyteen saatetaan lisätä yksinkertaisia sanoja. Monelle rakkaimpia kirjoja lapsuudesta ovat toki ne, joiden kuvat synnyttävät vahvoja mielleyhtymiä lapsuuden onnen hetkiin, mutta myös ne tarinat, joita jompi kumpi vanhemmista tai vaikkapa isosisko on lukenut ääneen ovat todella tärkeitä. Tarinoiden kuuntelemisella on positiivisia vaikutuksia. Yhteinen lukutuokio ilman muuta vahvistaa lukijan ja kuuntelijan välistä sidettä. Se on hyvä tapa viettää yhteinen hetki ilman muita häiriötekijöitä. On hyvä istua hiljaa alas, unohtaa puhelin ja sähköpostit ja antaa tarinan kuljettaa. Monesti ääneenlukija myös kysyy lapselta kysymyksiä tarinaan liittyen, mikä puolestaan avartaa ja haastaa lapsen mielikuvitusta. Eläytyminen tarinoihin vahvistaa kehittää lapsen empatiakykyä. Todella tärkeää ääneen lukeminen on siksikin, että tarinoiden kuunteleminen vahvistaa lapsen kielellistä kehitystä ja tukee sanavaraston kehittymistä. Lukemaan opetellaan monesti jo kotona, ja yhdessä vietetyt lukuhetket herättävät lapsen mielenkiinnon lukemista kohtaan. Kukapa ei haluaisi itse selvittää, miten tarina päättyy? Viimeistään koulussa lukutaito opitaan, jotta voidaan edetä seuraaville luokka-asteille, joilla opiskelusta ei tulisi mitään ilman lukutaitoa. Miten valmistautua uskonnon tai maantiedon kokeeseen ilman lukutaitoa? Lukutaito on välttämätön, jotta voi selviytyä nyky-yhteiskunnan haasteista. Lukutaito on myös ulko ovi toisiin todellisuuksiin, muihin maailmoihin, joissa mikä tahansa on mahdollista. Tätä kaipaa moni vielä aikuisenakin.
Lapsen lukemisen vaikeudet
Mitä sitten tehdä, kun lapsi ei tunnu oppivan lukemaan? Lukemisen opettelu alkaa monesti jo kotona. Voi olla, että lasta ei yksinkertaisesti huvita lukeminen. Kiipeileekö hän mieluummin puissa tai kaivaa kuopppaa maapallon ytimeen? Lapsi on luonnostaan kiinnostunut kaikesta, mitä hänen ympärillään tapahtuu, ja joskus saattaa tuntua siltä, ettei lukuhetkeen yksinkertaisesti oli aikaa tai malttia pysähtyä. Yleensä lapsi kuitenkin noin kuuden vuoden ikäisenä, ollessaan esikoulussa, alkaa kuin itsestään kiinnostua luvuista ja kirjaimista. Lapsen tiedonhalua kannattaa siis ruokkia antamalla lapselle riittävästi virikkeitä, ja tutustuttaa lasta yhä enemmän kirjaimiin ja niihin liittyviin äänteisiin. Mitään syytä huoleen ei kuitenkaan ole, jos lapsi ei vielä esikouluikäisenä opi lukemaan. Lasten erot tasoittuvat yleensä ensimmäisen kouluvuoden aikana, jolloin lähes kaikki oppivat lukemaan. Kysymyksiä saattaa kuitenkin herätä, jos lapsi ei ole lainkaan kiinnostunut kirjoittamisesta eikä lukemisesta, ja lukemisen harjoittelu myös kotona on täyttä tuskaa. Vaikka lapsella on lukivaikeuksia, jotka ilmenevät kiukkuna ja turhautumisena, ei asiaa kuitenkaan kannata jättää sikseen. Ääneen lukeminen auttaa lukemaan oppimisessa paljon. Jos äänteiden oppimisessa ja niiden tunnistamisessa kirjaiminta on runsaasti vaikeuksia, voi niitä opetella puheterapeutin ja erityisopettajan tuella. Lapsi tarvitsee onnistumisen tunteita ja aikuisen luottamusta oppimiseensa.